Mitä hyvinvointi sinulle tarkoittaa?
Minulle se on monen tasoista kehon ja mielen hyvää oloa, tyytyväisyyttä elämässä, huolimatta siitä, mitä maailmassa on meneillään.
Pidän huolta kehon hyvinvoinnista riittävällä levolla, hyvällä ravinnolla ja ravinteilla, itselleni sopivalla liikunnalla (mikä nykyisin on enimmäkseen joogaa, pientä voimaharjoittelua ja ulkona kävelyä). Mieli ja tunteet tuulettuvat ja tasapainottuvat kehollisen hyvinvoinnin myötä.
Minun hyvinvoinnilleni myös se, että teen jotakin sellaista, minkä koen merkitykselliseksi, on tarpeellista.
Viimeiset kaksikymmentä vuotta olen myös tutkinut tunteiden ja kehon yhteispeliä ja vaikutuksia hyvinvointiin.
Liikunta
Olen tehnyt paljon kehoni hyvinvoinnin eteen nuoresta lähtien. Teininä aloin havaitsemaan sen, että liikunta ja oikea määrä ruokaa teki oloni paremmaksi.
Mistä huomasin, että tarvitsen liikuntaa normaalin hyötyliikunnan lisäksi? Ei se varsinaisesti tullut koululiikunnasta, se oli pakkopullaa, pakkoliikuntaa, mikä ei taas innostanut, mutta koululiikunnasta sai jotain vinkkejä.
Meillä oli kotona maalla leivontapäivä kerran viikossa tai kahdessa viikossa. Se tarkoitti kokonaista päivää leipomuksien ja kuuman hellan edessä: tehtiin riisipiirakoita, rönttösiä, lanttukukkoa, kalakukkoa, pullaa, kakkua, marjapiirakoita ja pikkuleipiä. Vitsit alkoivat käydä vähiin iltapäivällä, kun oli pyöritellyt noita kaikkia: kantapäitä särki, tuntui, että ei voi seisoa kantapäiden varassa. Tuntui tosi hyvältä lähteä lenkkareissa kävelemään metsäpoluille tai tietä pitkin sellaisen päivän jälkeen. Joskus innostuin kokeilemaan juoksemista ja se tuntui vielä paremmalta kuin kävely pitkän leivontapäivän jälkeen. Vähitellen lisäsin juoksupäiviä muutenkin ja aloin juosta säännöllisemmin ja voin aina paljon paremmin kunnon lenkin jälkeen.
Koulussa opettaja oli saanut joogakärpäsen pureman, kun hän itse asian esitti silloin. Toki silloin ahdasmielisellä pienellä paikkakunnalla ei voinut puhua joogasta vaan meillä oli paljon venyttelyä.
Pesäpallokin tuli tutuksi, vaikka en niinkään nauttinut pallopeleistä, koska pallosilmäni ei ollut kovin kehuttava.
Joogaksi aloin päivittäisiä venyttelyjäni kutsua vasta hyvin paljon eli kymmeniä vuosia myöhemmin.
Sain itse aikuisuuden alkuvaiheissa myös kuntosalikärpäsen pureman. Kävin melko ahkerasti kuntosalilla treenaamassa havaittuani, että sen jälkeen olo oli mielestäni parempi kuin ennen.
Liikunnalliset harrastukset ovat vuosien aikana vähän vaihdelleen, mutta jooga tai venyttely on edelleen mukana kävelyiden ohella.
Ruoka
Kun kotiini oli tullut ns. äitipuoli, meillä ruokahuolto pelasi hyvin ja suht. terveellisestikin. Kotona ruokana oli paljon kasviksia ja riistaa tai oman tai naapurin navetan kasvatteja sekä järvikalaa. Sitä ei osannut silloin arvostaa, mutta nyt tajuan, että puhdastahan se ruoka kaikessa yksinkertaisuudessaan oli ja varmasti ravinteitakin siihen aikaan vielä pellosta imeytyneenä.
Oli maatilan kasvattina tietysti haasteita: ne kasvit ja juurekset piti itse kasvattaa kesäisin ja sehän oli aika työlästä. Minun hommiani kesäisin oli nimenomaan valtavan isolta tuntuvan kasvimaan hoito. Pitihän siitä saada koko pitkän talven juurekset. Onneksi perunapelto ei kuulunut vastuualueeseeni muuten kuin keväällä kylvö- ja syksyllä korjuuaikaan se oli kaikkien vastuulla.
Marjat kerättiin omista pensaista ja metsästä. Monet, monet kerrat muistan, kuinka aamulypsyjen jälkeen koko kuusihenkinen perhe otti reput selkään ja sankot kouraan, saappaat jalkaan ja jonossa metsään: isä edellä ja äitipuoli viimeisenä. Ehkä niiden marjareissujen kohokohdat olivat ensinnäkin kahvituokiot ja eväiden syönnit, mutta sitten myöhemmin talvella runsas marjojen tarjonta.
Lepo ja rentoutuminen
Kehomme ja mielemme tarvitsevat lepoa, riittävästi rentoutumista ja unta. Nykyinen kiire elämänmeno ihmisillä jättää kiireen tunnun korvien väliin, vaikka olisi levon aika. Monella on illalla nukkumaan mennessä jo seuraavan päivän työlista mielessä. Siitä tavasta olisi hyvä päästää irti ja antaa mieleen palautua hyviä ja innostavia asioita päivästä, muistaa kiittää hyvistä asioista ja irrottaa huonoista, antaa ne vaikka sopivan näköiseen ilmapallon yläilmoihin vietäväksi.
Havaitsin kiireen turhaksi jossain vaiheessa ”kiireisen liikenaisen” uraani eli kymmeniä vuosia sitten. Piti kuitenkin saada ennen tuota havaintoani 1000 markan ylinopeussakot, oli kiire töihin. Siihen loppui kiire sillä reissulla ja sen jälkeen tuli tunne, että nyt lopetan kiireen kokonaan. Se oli päätöksestä kiinni, kun tein sen päätöksen, harvoinpa on kiire enää vaivannut ja stressannut, vaikka onkin pitänyt tehdä nopeasti ja tehokkaasti töitä. Oli mielettömän upea tunne päästää kiireen tunteesta irti: se oli lopultakin ihan vain korvieni välissä. Ehdin silti yleensä tehdä ajoissa kaiken, mikä oli tärkeää ja mikä kaikkein tärkeintä, ehdin olla lasteni kanssa kiirehtimättä liikaa (ehkäpä lapsillani voi olla siihen heidän näkökantansa ja sanovatkin, että äidillä oli aina kiire). No minä kuitenkin rauhoituin ja tein asiat erilaisella mentaliteetilla, mikä vähensi stressitasoa suunnattomasti.
Perhe ja ystävät
Hyvinvointiin kuuluu mielestäni myös riittävästi ajanviettoa perheen ja ystävien kanssa, tunne yhteisöllisyydestä, siitä, että on kontakti muihin ihmisiin. Elämä ei saa olla vain suorittamista ja juoksemista kieli vyönalla töihin, kauppaan, tarhaan, harrastuksiin….. Joskus seurasin naapurien tai muutaman ystäväperheen läkähdyttävää tahtia harrastusten parissa. Heillä ei ollut aikaa rennolle yhdessä olemiselle ja valittelivat sitä ja kiirettään, mutta eivät voineet tehdä päätöstä vähentää lasten tai omia monia harrastuksia.
Minulle itselleni oli tärkeää liikuntaharrastukseni lisäksi se, että minulla oli aikaa lapsilleni ja niille muutamille ystäville, joita elämässäni oli.
Ainakin koin, että hermostoni sai levätä riittävästi ja jaksoin taas seuraavan päivän hyvin.
Monia muita asioita, jotka vaikuttavat hyvinvointiin
On paljon muitakin asioita, jotka parantavat olotilaamme ja sitä, kuinka koemme elämämme.
Lemmikit, puutarha, käsityöt, taide, kirjoittaminen, jne… Listä voisi jatkua kaiketi vielä paljonkin, mutta tämä riittää tältä erää.